ILO OLIO ja mokia

     Minä NIIN rakastan lapsiani ja lapsenlapsiani ja niitä on nyt ikävä <3

Päätin tehdä Luminalle ilo-olion ( ei siis huolisyöppö). Ehkäpä tuolta suusta löytyisi mumille tullessa jokin kiva viesti mitä tehdään <3
Lupasin jo parin viikon päästä lähteä pikkuruisen prinsessan kanssa Tropicarioon...lupasi pitää mumia kädestä kiinni ja huuta varoituksen ennenkuin hämähäkki tulee,ettei minun tarvitse pelästyä. Ei kuulemma kyllä katso itsekkään.

Ja listataampas nyt mitä kaikkea tässä meni "pilalle" :

• kiltisti silitin olioon ommeltaviin osiin kaksipuolisen liimakankaan ja hups, liimasin kyllä silmiin ja muihin osiin ja leikkelin sopiviksi- MUTTA, unohdin sitten poistaa paperin ja liimata itse kankaalle. Huomasin vasta puolessavälissä ja silmät on ainakin molemmat tuollaiset tönköt- Kyllä harmitti!
• vetoketju olikin liian pieni ja jouduin säveltämään koko olion kokoa. Toinen silmä ihan reunassa :/
• jätin liian pienen kääntöaukon
• unohdin tuotemerkkini

• ..................lopuksi hosuin olion valmiiksi ja päätin tehdä toisen paremman :D
• enkä näköään osaa käyttää tätä blogiluetteloakaan,en saa pallukoita loppumaan...
• 
  
  

Siinä se tyyppi nyt kuitenkin nököttää, ajatus se on tärkein <3

Ja takaa

Lumina ilmoitti viikko sitten, että hänestä ei tulekkaan lääkäriä,vaan ammatiksi tulee taitoluistelija.

Siinäkin siis tuo ällöttävä paperi jäi balleriinaan...huoks.......seuraavalla kerralla sitten.

Eilen päätin tehdä myös vielä yhden ranskis kukkaron, joka sekin meni ihan pilalle,vaikka alku näytti hyvältä:

Ompelin ja leikkelin ja kukkarosta tuli aivan ihmeellinen, pitkä puikula. Niin...älä myöskään käytä mitään liimattavaa pehmokangasta enää farkkuun. Muista. Ja muista tarkistaa laukun alakulma, ennenkuin leikkelet liian isoja kulmia. Pohja jäpi pienemmäksi kuin yläosa. :/

Aina ei voi onnistua ja oppii joka kerta.

Pakkasta ja lunta. Sunnuntaita kaikille <3