Ola Amigos! Kangaslakko ja kuinkas siinä kävikään....

Hei vaan kaikki!

Tähän päättyi blogihiljaisuus ja ihastuttava 2kk Kanarian saarilla ja koiratarhalla on ohi. Paljon elämyksiä, valoa, iloa ja ihastuttavia ihmisiä <3

Kotiin tullessa päätin olla ostamatta kankaita. Päätin siis oikeasti ommella ENSIN kaikki nykyiset kankaat.
Ensimmäisenä saumurin alle pääsi lapsenlapsen hylkäämä glittercollege, joka kuulemma tuntuu kurjalta. Kangasta riitti juuri ja juuri etukappaleeseen...hihat kahdesta palasta ja takakappale eri kankaasta. Joku juju piti keksiä....

Etukappaleeseen tähti kankaan nurjalla puolella.

Myös hihoihin laitoin kangasta molemmin päin.

Kaikki resorit kankaan nurjalla ja yllättävää, onnistui!

Kaikki kuvien vaatteet on näemmä vähän rypyssä :/ Ne lähtivät heti käyttöön! Ihan lemppari tuli!

Seuraavaksi paininjalan alle pääsi lempikuosini Pojut, jota tuli Pehemiälle juuri ennen matkaani. Täällähän on kylmä...joten vähän pidempi college, kaavana muokattu Ehta.

Tähän sitten loppuikin kangaskaapin tyhjennys...josta en toki syytä itseäni, vaan Vimman Pop Up kauppaa. Lähdin kahtena päivänä hakemaan Vimman Blurri-kuosia...sitä ei ollut, mutta mukaan tarttui ihan väkisin muita Vimman kuoseja <3

Vimman harmaa/hopea trikoopalan ehdin jo surauttaa paituliksi ja leggareiksi. Kovasti pohdin lettikuosia...sopii hyvin mielestäni  lastenvaatteisiin, leggareihin ja yksinkertaisiin graafisiin malleihin aikuisilla. ..

Nämäkin olleet jo kovassa käytössä.Tykkään.

Vielä muutama kuva reissusta. Muistakaa, jos olette hankkimassa koiraa tai haluatte tukea koiratarhoja ottamalla kummikoiran itsellenne - yhteys minuun ja homma hoituu.

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa <3

Lucas syöpyi sydämeeni <3 NIIN ihastuttava luonne!

Tällä kertaa oli vähän isompi vesseli Calvin, joka vedettyään minua helteellä perässään - väsähti totaalisti...ei liikkunut mihinkään :)

Ei hätää..koiratarhalla työskentelevä mies nappasi koiran syliin ja kantoi "pikkuruisen" takaisin tarhalle. Kyllä minulla yksi, jos toinenkin kyynel vierähti, kun hän sanoi : "They are all my babies" <3

Näillä ihmisillä on NIIN suuri sydän ja he tekevät niin pyytettä työtä hylättyjen koirien hyväksi...ikävä jää...

Koiratarhoilla Espanjassa omaa kotia odottelee valtava määrä toinen toistaan ihastuttavampia koiria. Pentuja, jo aikuisia, koiravanhuksia, isoja pieniä, lyhytkarvaisia, pitkäkarvaisia...You just name it.

Tämä söpöliini 3-vuotias podencopoika Tito matkasi kanssani Suomeen. Yhden yön jälkeen oli jo vaikea hänestä erota, mutta Tito jatkoi matkaa uuteen kotiin.

Mikäli kiinnostuit koirista, saat minuun yhteyden kommentoimalla blogiin <3
Tervetuloa uudet lukijat ja aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!